Seuraavana saaripysäkkinä oli Dominica, pieni ja kohteinamme olevista saarista köyhin. Ja Dominicaa ei nyt sovi sekoittaa pohjoisempana sijaitsevaan Dominikaaniseen tasavaltaan 🙂 Dominica on lähes kokonaan vulkaanista maaperää oleva saari, jonka väestö on pääosin afrikkalaisperäistä, saaren pohjoisosia asuttavat myös alkuperäiset karib-intiaanit. Dominicalta löytyy lähes rajaton määrä kallioita, vuoria, vesiputoksia, kuumia lähteitä, jokia ja järviä sademetsän keskellä. Saaren isoin kansallispuisto Morne Trois Pitons on myös yksi Unescon maailmanperintökohteista. Luonto-ja seikkailuhenkisille matkailijoille Dominica on todellinen adventure-island, ainoa mitä saarelta tuntuu puuttuvan on metsiköissä juoksevat Velociraptorit, kuin Jurassic Parkissa konsanaan.. 🙂
Tänne olimme varanneet Nature Island Explorers Tourin, lähes koko päivän kestävän retken, jossa käytiin saaren kauneimmat ja parhaimmat kohteet läpi. Toisin kuin muut retket, tätä emme varanneet laivayhtiön kautta, vaan ulkopuoliselta yrittäjältä internetistä. Laivayhtiön kautta varatessa on aina varmuus ja takuu siitä mitä saa ja tällaisissa paikoissa mielessä ykkösenä on turvallisuus, joten hieman jännitti mitä sitä tulikaan varattua. Dominican pääkaupunki on Roseau, jossa on kaksi eri satamaa ja tuurillamme päädyimmekin näistä kahdesta ns. väärään satamaan, sillä retkemme oppaat odottelivat juurikin siellä toisessa satamassa. Löydettyämme satamasta parin dollarin hintaisen shuttlebussin pääsimme vihdoin ja ajoissa oikeaan paikkaan. Oppaan löydyttyä ei muuta kun pikkubussin kyytiin ja matkaan mars!
Roseau
GoPro osoittautui varsin kivaksi ”leluksi”
Roseaun katuja
Morne Brucelta näki koko Roseaun. Meidän laiva kuvassa oikealla
Morne Brucen matkamuistokojut
Botanic Gardeniin oli tehty bambuista valtava rakennelma
Dominica osoittautui juuri sellaiseksi saareksi, jossa on lähes suotavaa ottaa jokin retki saadakseen saaresta kaiken irti. Tavalliselle turistille esimerkiksi Roseaussa ei ole mitään annettavaa alueen köyhyydestä johtuen. Siitä huolimatta rikollisuus on Dominicalla todella vähäistä alueen muihin saariin verrattuna. Autoliikenne oli paikoin todella hurjan tuntuista, mutta silti kolareita sattuu hyvin harvoin. Alle puolen tunnin ajelun jälkeen päädyimme ensimmäiseen aktiviteettiimme, snorklaukseen Champagne Reefillä. Snorklaus oli M:lle aivan uusi kokemus ja uusia kokemuksia täältä tultiinkin hakemaan. Varusteiden haun jälkeen oli aika siirtyä rantaan ja sieltä veteen. Alku oli hieman hankala, sillä rantaveden pohja oli täynnä leväisiä liukkaita kiviä, jotka tekivät räpylöiden kanssa kulkemisesta haasteellista. Veden syventyessä ja pienten alkuvaikeuksien jälkeen ”maisemista” päästiin nauttimaan kunnolla. Ja kyllä se merenpohja oli todella kaunis koralleineen ja värikkäine kaloineen. Alueen nimestäkin voi jo päätellä, että nyt ei olla ihan normaalien korallien katseluiden kanssa tekemisissä, vaan oppaamme ohjasti meidät ”shampanja-alueelle”. Paikan nimi juontaa tuliperäisestä merenpohjasta, josta lämmin vesi kulkeutuu korallien läpi pintaan muodostaen ikäänkuin shampanjan kuplia. Todella kaunis alue ja kuplissa oleva vesi oli erittäin lämmintä, kuin kylpyvettä 🙂
Terveisiä tutuille ja tuntemattomille Karibialta
Snorklausta shampanjan keskellä
Snorklaus oli aivan mahtavaa! Mikäli et ole kokeillut niin voimme todella suositella. Vedessä olo -aika loppui ja varusteiden palauttamisen jälkeen retkioppaamme tarjoilivat kylmää juotavaa, vettä ja paikallista Kubuli-merkistä olutta, todella maukasta sellaista. Matkamme jatkui ja noin 45 minuutin kylien ja upeiden maisemien läpiajon jälkeen päädyimme Morne Bruce -nimiselle näköalapaikalle, josta näimme koko Roseaun kaupungin. Sieltä jatkoimme kukkulan alla sijaitsevaan Botanic Gardens -puutarhaan, jossa oli mitä upeimpia kukkia ja satoja vuosia vanhoja massiivisia puita. Matkalla seuraavaan kohteeseen kuskimme poimi paikallisia kasveja haisteltaviksemme ja tutkittavaksi. Kaneli, muskottipähkinä ja sitruunaruoho tulivat kyllä tutuiksi 🙂 Titou Gorge Dominican sademetsässä on ikäänkuin kallion sisään porautunut joki, josta löytyy upea pieni vesiputous. Eli juuri kun uikkarimme olivat edes vähän päässeet kuivamaan, oli aika kastella ne uudestaan. Kelluntaliivit päälle ja veteen mars. Vesi oli Karibian ja Floridan lämpimiin merivesiin jo tottuneille jäätävän kylmää, 16 asteista. Vedenvirtaus oli yllättävän kova ja se teki uimisesta tai oikeastaan polskimisesta haastavaa. Muutaman kymmenen metrin uinnin jälkeen vesiputoukselle saavuttaessa virtaus oli jo todella kova. Putouksen vieressä oli pieni suojaisa syvennys, josta oli mukava katsella paikkaa tarkemmin. Kuuluisan Titou Gorgesta tekee se, että siellä on kuvattu Pirates of the Caribbean 2:sen kohtaus, jossa Orlando Bloom hyppää kallion reunalta veteen.
Ei muutakun kohti kuvassa olevaa mustaa aukkoa. Valitettavasti sisältä emme saaneet kunnollisia kuvia veden virtauksesta johtuen
Alueen paikallisväestö tuli tutustumaan vierailijoihin. Maarapu kyseessä
Paikallinen Kubuli-olut. Todella maukas, pehmeän makuinen olut
Hetken kuivattelun jälkeen pakkauduimme jälleen pikkubussiin ja siirryimme kohti viimeistä etappia. Vajaan tunnin ajelun jälkeen päädyimme kansallispuiston alueelle ja matkamme jatkui kävellen. Polku johti meidät Trafalgar Falls -vesiputouksille, josta kuvien ottamisen jälkeen laskeuduimme alemmas sademetsään. Pienen matkan päästä löytyivät luonnon oma kuumavesiallas Emerald Pool. Dominican saaren maaperä on lähes kokonaisuudessaan tuliperäistä ja Emerald Poolin todella lämmin vesi tuli jostain maaperän syvyyksistä. Kuin porealtaassa olisi ollut 🙂 Mutta kaikki loppuu aikanaan ja vaikka kuinka olisimme halunneet jäädä lämpimään veteen lillumaan niin laivaa kohti oli lähdettävä. Hankimme tälle retkelle uimakengät ja ne todella olivat tarpeen, sillä Titou Gorgen pohja oli kivikkoista ja todella liukasta ja näissä paikoissa ei varmasti ole mukava loukkaantua. Suosittelemme uimakenkiä vesiaktiviteetteihin!
Trafalgar Falls
Emerald Pool
Kissalla oli oikein makoisat oltavat. Ruokaa, juomaa, lämmin ilma ja oma rauha, muuta ei tarvitakaan
Kaikilla saaren pikkubusseilla oli omat nimensä, meidän oli Bigmama
Mielenkiintoista kyllä, Dominicalla ei oppaamme mukaan ole ainuttakaan myrkyllistä olentoa, eikä sieltä löydy yhtään apinalajia toisin kuin muilta alueen saarilta. Villisiat, villimarsut ja opossumit olivat saaren isoimmat ja vaarallisimmat eläimet 🙂 Retkemme saarella kesti noin 6,5 tuntia ja laivaan päästyämme olimme molemmat aivan poikki. Nukkumattia ei juuri tarvinnut houkutella.
Dominican retken jälkeen uima-altaalle meno ei juuri houkutellut. Uni kylläkin sen sijaan
Seuraavana saarena oli Antigua. Kuten kaikki aiemmat, tämäkin oli todella pieni saari ja tähän mennessä vauraimman näköinen ja oloinen. Olimme varanneet retkeksi Stingray Swim and Snorkel tourin. Satamasta jälleen bussin kyytiin ja kohti tapahtumapaikkaa. Koska kyseessä oli uinti keihäsrauskujen kanssa, turvallisuus oli ykkösasia. Pienen turvallisuusinfon jälkeen varusteiden hakuun ja veneeseen. Alle 10 minuutin venekyydin jälkeen saavuimme Stingray Cityyn, matalahkoon alueeseen keskellä merta, joka suorastaan kuhisi keihäsrauskuja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Alueella meitä opastettiin liikkumaan jalkoja raahustaen ettei vaan astuisi vahingossa rauskun päälle. Ja herranjestas nämä otukset olivat valtavia! Pakko myöntää, että hieman jännitti, vaikka oppaat sanoivatkin ettei siihen ole mitään syytä. Rauskut kun pistävät vain ja ainoastaan säikähtäessään, joten rauhallisuus oli avainsana. Pääsimme syöttämään rauskuja kädestä ja K sai rauskulta myös selkähieronnan 🙂 Ja syöttäessä K:n peukalokin meinasi mennä kalmarin mukana rauskun suuhun, sillä nämä imaisevat ruuan noin 10 cm päästä suuhunsa, kuin imurit. Snorklausmahdollisuudet olivat paikalla aika heikot, sillä vesi oli täynnä pientä valkoista hiekkaa, joka teki näkyvyydestä heikon. Samoin mielessä pyöri jatkuvasti ajatus ”älä astu rauskun päälle”. No hengissä selvittiin ja päätimme palata takaisin laivalle. Satamassa oli ties minkälaista retkentarjoajaa ja muuta onnen onkijaa. Kohdallemme osui todella mukava iäkkäämpi rastatukkainen Aloe vera -kauppias, joka näytti meille tuoreen ja aidon aloe veran taiat. Kumpikin olimme sieltä täältä hieman punaisia aurinkorasvasta huolimatta ja aloe vera todella poisti tuon punotuksen, viilensi ihon ja poisti jopa finnit. Ja tämä ei ollut mainontaa 😀 Olo kärähtäneen ihon kanssa todella helpottui aloevoitelun jälkeen. Ilmeisesti Floridan ja Karibian aurinko olivat tehneet tehtävänsä, sillä M:ää luultiin puerto ricolaiseksi tämän rusketusasteesta päätellen 😀
Rauskut olivat kuin leikkisiä meren pikkukissoja tai koiria
St. Johns, Antigua
Viimeisenä saarena oli St.Maarten/ St.Martin. Toinen puoli saaresta on Hollannin hallinnassa ja toinen puoli on Ranskan puoli. Satama sijaitsee Hollannin puolella Philipsburgissa ja siellä käy Usan dollarit maksuvälineenä. Ranskan puolella käy jopa eurot! Tälle saarelle emme ottaneet retkeä, vaan lähdimme heti saaren kuuluisimpaan paikkaan Maho Beachille. Matkalla rannalle jouduimme ainutlaatuiseen ruuhkaan, veneruuhkaan. Taksimme reitillä oli nostosilta, joka tietenkin juuri saavuttuamme nousi ylös ja siitä läpi meni kymmeniä isoja purjeveneitä. Olimme kuulemma päätyneet juuri siihen ainoaan hetkeen vuodesta, jolloin saarella järjestetään purjeveneille suuri regatta-tapahtuma. Kuuluisan Maho Beachistä tekee lentokenttä, jonka kiitoradan päädyssä hiekkaranta on ja lentokoneet laskeutuvat kentälle todella matalalla. Eli lentokoneiden kuvauksesta innostuneelle M:lle paikka oli kuin paratiisi. Sijoituimme taktisesti hiekkarannan reunassa sijaitsevaan Sunset Bar & Grill:iin seuraamaan koneiden laskeutumista ja odottamaan päivän kohokohtaa eli KLM:n 747 Jumbojetin laskeutumista kentälle. Pizzan, Mojitojen ja cokisten nauttimisen jälkeen tuo jättiläinen saapuikin kentälle ja näky sekä meteli olivat valtavat. Rannalla oli sadoittain turisteja kuvaamassa tapahtumaa ja kyllä kuvaamisen jälkeen M:kin vaikutti erittäin tyytyväiseltä 🙂
Lentokoneiden bongailun ohessa ehti nauttimaan Mojitosta ja pizzasta
Ranta ja meri houkuttelivat uimaan, mutta nyt ei ollut niiden aika
Päivän kohokohta, Jumbon laskeutuminen
Rannalta otimme taksin takaisin downtowniin, jossa ehdimme vielä tehdä viime hetken matkamuisto-ostokset ja postikorttien lähetykset. Tämä saari, muista poiketen, tarjoaa tavalliselle turistille paljon nähtävää ja koettavaa, jopa ilman retkien varaamista. Saarella oli muunmuassa useita hotelleja, sekä niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin ravintolaketjuja ja yökerhoja. Saaret oli tältä reissulta nyt nähty ja oli aika valmistautua paluuseen takaisin Floridaan. Kaksi päivää seilasimme jälleen merillä ennen kuin saavuimme Fort Lauderdaleen. Kuten laivaan saapuessa, niin myös palatessa matkatavarat piti jättää henkilökunnan hoteisiin jo edellisiltana. Tosin laivayhtiö tarjosi tällä laivalla myös mahdollisuuden lähteä laivasta aikaisemmin, mutta tällöin piti kantaa itse omat matkalaukut mukanaan. Tämä nyt ei ollut mikään ongelma ja pääsimmekin lähtemään laivasta jo klo 7.30 ilman kummempia jonotuksia.
Kokonaisuutena Karibian risteily oli ehdottomasti hintansa arvoinen ja parhain matkakokemuksemme tällä kolmen kuukauden jenkkireissulla! Risteilemään lähdemme takuuvarmasti joskus vielä uudestaan, seuraavalla kerralla täytyykin testata vielä isompi risteilijä ja eksoottisemmat kohteet 🙂
Lisää kuvia http://mhphoto.kuvat.fi/kuvat/Travelling/Karibia+2015/
sekä http://mhphoto.kuvat.fi/kuvat/GoPro/Karibia/
antigua, champagne, dominica, emeraldpool, florida, karibia, klm, mahobeach, reef, roseau, st.martin, titougorge, trafalgarfalls